Kolme myyttiä perhevapaista - Pohjoismaiden vanhempainvapaat vertailussa

Beskrivning

”Viimeinkin uudistus”

Viimeinkin! Tätä kirjallisuuden Nobelin palkinnon julkaisutilaisuudessa
lukuisia kertoja kuultua klassista huudahdusta voisi käyttää
tässäkin tilanteessa. Viimeinkin perhevapaita uudistetaan. Hallitus
ilmoitti, että uudistus toteutetaan vuoden 2018 budjettiriihen yhteydessä.
Hallitus ei ole aikaisemmin osoittanut suurempaa kiinnostusta
uudistusta kohtaan, vaikka paine on ollut kova. Enimmäkseen kaikki
puolueet, mutta myös esim. Ammattiliitto SAK ja Elinkeinoelämän
keskusliitto EK ovat esittäneet omat näkemyksensä perhevapaiden
uudesta mallista. Nyt uudistusta ollaan viemässä eteenpäin nopealla
aikataululla. Uudistetut vanhempainvapaat ovat tulossa voimaan
tammikuussa 2019.

Perhevapaiden perään huudelleet ovat saaneet nyt asiansa esityslistalle,
mutta he saavat silti varautua pieneen pettymykseen.
Uudistuksen kehykset ovat nimittäin melko tiukat. Uudistus ei saa
aiheuttaa lisäkustannuksia eikä hallitus halua peukaloida kotihoidon
tukea, eli mahdollisuutta hoitaa omaa lasta kotona, kunnes hän täyttää
kolme vuotta. Pelkästään nämä rajoitukset vaarantavat uudistuksen
jäämisen niin sisällyksettömäksi, etteivät sen tavoitteet täyty.
Perhevapaiden uudistuksen tarkoitus on suojata lapsen hyvinvointia,
edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vahvistaa naisten
asemaa työmarkkinoilla. Paras tapa edistää tasa-arvoa on pidentää
korvamerkittyä isyyslomaa. Myös äitien asemaa työmarkkinoilla
pitäisi vahvistaa, jos vanhempainvapaiden käyttö jaetaan tasaisesti
vanhempien välille. Ajallisesti isät käyttävät vain noin 10 % kaikista
tulosidonnaisista päivärahapäivistä.

Nykyisin näyttää siltä, että vain noin 2 % isistä käyttävät vanhempainvapaan
korvamerkityn isyysloman lisäksi. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen, THL:n mukaan tällä tavalla edetessä veisi noin 200
vuotta ennen kuin voisimme nähdä vanhempainvapaiden tasa-arvoista
jakautumista. Isien kotiin jääminen vaatii taloudellisia kannustimia.
Kokemukset muista Pohjoismaista osoittaa, että pidennetty, korvamerkitty
ja tulosidonnainen isyysvapaa on tehokas työkalu. Mutta
uudistuksen kustannukset eivät kuitenkaan mahdu hallituksen nuukaan
ajatusmaailmaan.

Nykyinen äitiysloma on peräisin 1960-luvulta, isyysloma 70-luvulta
ja vanhempainvapaa 80-luvulta. Näiden jälkeen on tehty vain pieniä
säätöjä ja ommeltu tilkkutäkkiä, joka ei enää ole ajan vaatimusten
mukainen. Nyt vaaditaan kattavaa uudistusta, joka menee pintaraapaisua
syvemmälle. Kustannusneutraaliin malliin takertumisen ja
naispainotteiseen kotihoidontukeen lukittautumisen sijaan vuoden
2017 ajatusmallin pitäisi tukea joustavuutta ja tasa-arvoa.
Vanhempainvapaista ja tasa-arvosta puhuttaessa voimme ottaa
oppia pohjoismaisista rajanaapureistamme. Esimerkiksi Ruotsissa
ollaan merkittävästi pidemmällä isien vanhempainlomien käytössä.
Tämän vuoksi Agenda pureutuu tiukasti pohjoismaisiin vanhempainvapaisiin.
Mitä pohjoismaisia kokemuksia ja opetuksia voisimme
hyödyntää vanhempainvapaiden uudistuksessa?

Raportti on laadittu yhteistyössä väestöntutkimuslaitos Väestöliiton
kanssa. Erikoistutkija Anneli Miettinen esittelee uudistustarpeeseen
liittyviä tutkimustuloksia. Tutkijaprofessori Anna Rotkirch
on laatinut raportin yhteenveto-osuuden, josta voimme lukea myös
muutamia Suomen perhevapaisiin liittyviä myyttejä.

Raporttia kommentoivat myös useat asiantuntijat. Helsingin
yliopiston professori Mirjam Kalland, Aktian pääekonomisti Heidi
Schauman, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava perhepolitiikan
asiantuntija Esa Iivonen, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomi
Penna Urrila, Tukholman yliopiston valtiontalouden professori
Markus Jäntti, lapsiasiainvaltuutettu (ent.) ja Väestöliiton hallituksen
puheenjohtaja Maria Kaisa Aula sekä Kuntaliiton asiantuntija Jarkko
Lahtinen kertovat näkemyksensä, mitä asioita pitäisi huomioida
uudistusta tehdessä.

Viimeinkin on perhevapaiden uudistuksen aika. Toivottavasti
siitä tulee kattavampi, kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet.
Tämä on Ajatushautomo Agendan anti keskusteluun.


Mattias Fagerholm
Ajatushautomo Agenda, toiminnanjohtaja

Ladda ner rapporten här: