Sipilän hallitus ja ruotsin kieli

Beskrivning

”Henkilökohtainen loukkaus. Märkä rätti päin naamaa. Piittaamattomuutta suomenruotsalaisuutta kohtaan vastoin parempaa tietoa. Asenne, joka tekee kipeää.”

Siinä muutama esimerkki niistä pettyneistä reaktiosta, joita saimme kuulla sen jälkeen, että eduskunta oli hyväksynyt Sipilän hallituksen ehdotuksen päivystysuudistukseksi 20. joulukuuta 2016. Uudistus merkitsee, että Vaasan kaksikielinen keskussairaala ei saa laajaa päivystystä. Toiminto siirtyy suomenkieliselle Seinäjoelle.


Päivystysuudistuksen valmistelu ja eduskuntakäsittely on ollut latautunutta. Perustuslakivaliokunnan aiempi tulkinta perustuslain 122 pykälässä mainituista kielellisistä oikeuksista hallinnollisissa aluejaotuksissa, sivuutetaan hallituksen toimesta, käyttäen lukuja, joiden todenperäisyys on kyseenalaistettu ja lopulta jopa presidentti puuttuu asiaan. Ehdotus johtaa ennen näkemättömään liikehdintään suomenruotsalaisten keskuudessa ja se yhdistää koko poliittisen opposition ruotsinkielisten oikeuksien ja Vaasan seudun taakse. ”Päivystyspäätöksestätuli eräänlainen symboli Suomen koko ruotsinkielisyydelle. Siitä tuli tippa, joka sai astian valumaan yli äyräiden”, sanoo sosiologi Kjell Herberts.

Mielenosoitus Vaasan keskussairaalan puolesta ennen eduskuntakäsittelyä herätti huolen siitä, mitä tuleman pitää. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus pitävät sisällään useita kysymysmerkkejä kielivähemmistön vaikutusmahdollisuuksista ja mahdollisuuksista saada palvelua omalla äidinkielellään, käräjäoikeusuudistuksen pelätään ajan mittaan huonontavan ruotsinkielistä palvelua, kouluruotsista tehdään kokeilumielessä vapaaehtoista joissakin kunnissa, Svenska Finlands Folktingetin valtionosuutta leikataan ja suhteet Ahvenanmaahan natisevat saumoissaan.

Samaan aikaan kieli-ilmasto on aiempaa kireämpi. Vuoden 2016 Kielibarometrista ilmenee, että ruotsinkieliset kokevat kieli-ilmaston huonompana kuin suomenkieliset. He kokevat, että ruotsin- ja suomenkielisten suhteet omassa kotikunnassa ovat huonontuneet ja/tai ovat kokeneet syrjintää kielen takia. Lapsiasiamies Tuomas Kurttilan twiitti runsas viikko päivystysuudistuksen hyväksymisen jälkeen kertoo siitä, että kaikki ei ole kohdallaan: Tapaan ruotsinkielisiä lapsia, jotka pelkäävät käyttää äidinkieltään julkisilla paikoilla. Valtioneuvosto tietää. Mitä tekee? #Finland #MeVi

Tässä pamfletissa esitellään ne Sipilän hallituksen päätökset, joilla on vaikutuksia ruotsin kielelle ja jotka yhdessä huonon kieli-ilmaston kanssa vaikuttavat siihen, että Suomen ruotsinkieliset tuntevat olonsa tukalaksi.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä saa myös vastata kysymykseen, miten hän näkee ruotsinkielisten huolen. Hän uskoo, että kyseessä on ylireagointia, jonka juuret juontuvat siitä, että ruotsi on perääntynyt pitkän aikaa. Ruotsin kielen pelastamiseksi hallinnossa olisi ehkä syytä keskustella siitä, tulisiko toisen kotimaisen kielen taas olla ylioppilastutkinnon pakollinen aine.